”Kyllä sulle varmaan viina kelpaa”. Parrakas prätkäjätkä Kari ”Ola” Saarinen kuulee toisinaan tämän kommentin vain ihmisten stereotyyppisen ajattelun vuoksi. Ulkonäön ei kannata kuitenkaan antaa hämätä, sillä mies on absolutisti.
- Minulla ei ole minkäänlaista tarvetta, halua tai mielenkiintoa sekoittaa päätäni myrkyllisillä aineilla, Saarinen toteaa napakasti.
Miehen mukaan absolutismin taustalla epäillään usein olevan alkoholistiperhe tai uskonnolliset tai terveydelliset syyt. Saarisen päätöstä ei kuitenkaan vauhdittanut mikään näistä: hänen ei ole vain koskaan tehnyt mieli juoda.
- Lapsena maistoin tupakkaa ja teininä korkillisen verran eri alkoholijuomia. Silloin minulla oli varmaan vain lapsellinen tarve kokeilla asioita. Nyt olen sitä mieltä, ettei alkoholin ja huumeiden välillä ole juurikaan eroa.
Absolutisti on outo lintu
Saarinen on aina liikkunut porukoissa, joissa osa ottaa liikaa, osa kohtuudella ja osa ei ollenkaan. Minkäänlaista painostusta hän ei ole kavereiden taholta kokenut. Eikä painostus olisi toisaalta auttanutkaan, sillä Saarinen kertoo olevansa ihminen, joka ei pyörrä päätöksiään toisten tahdon mukaan.
Hän kuitenkin myöntää olevansa yhteiskunnan silmissä se outo lintu, sillä viinan juonti tuntuu kuuluvan oleellisena ja hyväksyttynä osana suomalaiseen kulttuuriin.
- Sehän on kuitenkin täysin naurettavaa ja vääristynyttä, että ihminen joutuu selittelemään sitä, että ei juo, vaikka myrkyllisten aineiden käyttäjillä olisi paljon enemmän seliteltävää.
Saarinen arvelee, että ihmiset pitävät absolutisteja liian jyrkkinä ja ehkä vähän tylsinäkin ihmisinä. Joku saattaa jopa ajatella, että absolutisti ei osaa pitää hauskaa.
Ainoastaan pirusti ongelmia.
- Minulla on aina ollut hauskaa ilman alkoholia. Kun on surua tai vastoinkäymisiä, ei niitä olisi kyllä alkoholi hauskaksi muuttanut. En ole menettänyt absolutismin myötä yhtään hienoa kokemusta, vaan ainoastaan pirusti ongelmia, hän nauraa.
Hyviä puolia absolutismista löytyy runsaasti: terveys pysyy kunnossa, rahaa ei valu kurkusta alas eikä aamuja tarvitsee käyttää vessanpönttöä halaten.
- Lisäksi voin kantaa kaikista tekemisistäni vastuun pystyssä päin enkä joudu selittelemään mitään sanomalla: ”No kun mä olin kännissä.”
Saunakalja on ihan ok
Päihteettömyys ei ole Saarisen mukaan elämää rajoittava tekijä. Hän käy edelleen viihteellä kuuntelemassa livemusiikkia rokkiklubeilla, mutta tekee sen selvin päin. Juhlissa hän nostaa alkumaljan, mutta antaa sen jonkun toisen juotavaksi.
Saarinen saa päätöksestään tasaiseen tahtiin sekä positiivista että negatiivista palautetta. Toiset arvostavat hyvää itsekuria ja toivovat itsekin pystyvänsä samaan, kun taas toiset muistuttavat, että välillä on hyvä rentoutua ja nollata muisti alkoholin avulla.
Se ei ole enää kohtuukäyttöä, jos saunakaljaa on pakko ottaa joka lauantai tai juhlissa on pakko juoda aina pari drinkkiä.
Saarisella ei olekaan mitään kohtuukäyttöä vastaan. Hänestä lasillinen viiniä työviikon päätteeksi tai pari saunakaljaa lauantaina ovat täysin hyväksyttäviä päätöksiä. Muistin nollaaminen alkoholin avulla menee kuitenkin jo liian pitkälle.
- Se ei ole enää kohtuukäyttöä, jos saunakaljaa on pakko ottaa joka lauantai tai juhlissa on pakko juoda aina pari drinkkiä.
Jos juominen on täysin tolkutonta eikä ihminen pysty asettamaan itselleen minkäänlaisia rajoja, ei se Saarisen mukaan anna ihmisestä kovin hyvää kuvaa.
- Ihminen, jonka täytyy paeta ongelmiaan aineiden taakse usein ja kerralla kovaa, ei luultavasti kestä todellisuutta eikä itseään selvin päin.
Tragediat olisivat vältettävissä
Saarisen mielestä alkoholinkäyttöä ei tulisi julkisen vallan taholta enää rajoittaa eikä vapauttaa. Lain valossa tilanne on hyvä, kunhan ihmiset oppisivat säätelemään omaa juomistaan.
- Jos kaikki olisivat kohtuukäyttäjiä, välttäisimme suuren määrän tragedioita. Yhteiskunnassa ei haluta edes myöntää, että päihteet aiheuttavat välillisesti tai välittömästi miltei kaikki henkirikokset, lasten heitteillejätöt ja perheväkivaltatapaukset, Saarinen muistuttaa.
Saarisen mukaan alkoholistien lapset saattavat joko jatkaa samalla linjalla tai ryhtyä kohtuukäyttäjiksi nähtyään kaiken sen surkeuden, mitä alkoholi aiheuttaa. Toisinaan törmää ihmisiin, jotka ajattelevat, että absolutistien lapset tarttuvat pulloon hanakammin, kun eivät ole kotona nähneet edes sitä kohtuukäyttöä.
Toivon, että hän ei ratkea päihteisiin niin, että ne aiheuttaisivat hänelle ongelmia.
- Minä en saarnaa alkoholista 13-vuotiaalle tyttärelleni enkä vedä sen suhteen mitään totalitarismilinjaa. Toki suosittelen päihteettömyyttä, mutta jokainen elää omaa elämäänsä. Hänestä saattaa siis kasvaa ihminen, joka käyttää alkoholia jonkin verran. En vaadi häntä olemaan absolutisti, mutta toivon, että hän ei ratkea päihteisiin niin, että ne aiheuttaisivat hänelle ongelmia.
Usein absolutistitkaan eivät sulje alkoholia kokonaan pois lapsensa elämästä, sillä lapsi näkee alkoholia esimerkiksi tuttavien kautta. Saarinen kuitenkin huomauttaa, että vaikka monet sanovat motoristien pitävän viinanhuuruisia bileitä, ei heidän alkoholinkäyttönsä poikkea esimerkiksi urheilupiireistä tai työporukoista.
- Voin kokemusteni perusteella sanoa, että alkoholilla on samankaltainen asema kaikissa ihmisryhmissä ja sosiaalisissa piireissä. Se aiheuttaa joillekin ongelmia, mutta aina löytyy myös ihmisiä, jotka ovat koko elämänsä täysin selvin päin, hän toteaa.
Annika Tiitto